Havaintoja äitiydestä

Kun laitoin hiljattain 10-vuotissyntymäpäiviään jännittäneen poikani nukkumaan, mieleeni tuli haikea ajatus siitä, kuinka en ole enää seuraavan kymmenen vuoden päästä peittelemässä häntä samoin.

Äitiys on ollut mieletön matka. Siinä missä me aikuiset kasvatamme lapsiamme, kasvattavat lapset huomaamattamme myös meitä.

Kymmenen vuotta sitten vaaleansininen vauvakupla vaihtui nopeasti pulkurätteihin ja mielenterveyttä koitelleisiin yövalvomisiin. Muistan katsoneeni ihaillen äitejä, jotka olivat saaneet kasvatettua lapsensa jo leikki-ikään ja onnistuneet huolehtimaan lapsen tarpeista vuosien ajan. Tiedostin työmaan ja ilman sitä läpileikkaavaa rakkautta lasta kohtaan olisi hanskat voinut heittää tiskiin monta kertaa. Mutta eipä ole käynyt mielessäkään ja näenkin äitiyteen selkeästi kuuluuvan suuremman voiman, joka herättää meissä sisällä nukkuvan leijonan taistelemaan ja jaksamaan lapsen vuoksi ja puolesta.

Äitiyden myötä olen oppinut sietämään suunnitelmien muutoksia ja pitämään puoliani, mutta myös toteamaan oman keskeneräisyyteni ja heikot kohtani. Niin kovasti kuin olisin halunnut olla täydellinen äiti, nyt kymmenen vuotta myöhemmin toivon olevani riittävän hyvä. En omaa lehmän hermoja, enkä aina muista pakata kouluun tarvittavia välineitä. Osaan kuitenkin pyytää anteeksi, sovitella ja yleensä muistan ne tärkeät hiihdot, uinnit, luistelut, lukujärjestyksen muutokset, palaverit, tyhjät maitotölkit askarteluihin…ect…


Asioita, jotka toivon lapseni kotoa oppivan on muiden ihmisten huomioon ottaminen, ystävällisyys ja tasapuolisuus ilman omista tarpeista ja toiveista luopumista. 
Minulle ei niinkään ole väliä millaisia arvosanoja lapseni saa opinnoistaan, mihin ammattiin hän valmistuu tai tuleeko hänestä varakas vai ei. Enemmin toivon hänelle syvää tunnetta siitä, että hän on riittävä ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on.

Toivon, että hän kokisi onnea elettävästä elämästä ja omaisi seikkailumieltä ottaa siitä kaikki ilo irti, mutta samalla toivon hänelle myös sisäistä tasapainoa sekä harkitsevaisuutta päätöksissään! Toki tuen häntä niin opinnoissa kuin haluan antaa avaimia elämään, mutten halua arvottaa häntä koskaan vain päälle liimattujen suoritusten kautta, kuten helposti itse itselleni olen tehnyt.

Seuraavat vuodet äitinä tulevat olemaan napanuoran venyttelyä ja henkistä valmistautumista teini-iän mukanaan tuomiin mahdollisiin tyrskyihin. Äitiyden lisäksi minulle on ollut tärkeää säilyttää oma naisellisuus ja tehdä asioita myös vain itseäni varten. Ehkä tämä helpottanee tulevien vuosien kasvua äitinä ja tietynlaista lapsesta ”irti päästämistä” , kun en ole rakentanut koko identiteettiäni lapseni varaan.

Mutta Mauno Koiviston sanoin, ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään olettaakaamme, että kaikki käy hyvin” . Tähän(kin) lauseeseen tukeutuen ja 10-vuotiaan KÄTY-synttäreitä siivoillen valmistaudun äitiyteen uudella kymmenluvulla.

Teen parhaani. Vähemmän ei ole vaihtoehto.

Mitä äitiys on opettanut sinulle? Ja mitä eväitä sinä toivot lapsesi kotoa saavan?

Vilma

Ps. Postauksen upeat kuvat Joensuun Laulurinteeltä on ottanut valokuvaaja @rajatonmaailma. Lisää hänen upeita otoksiaan tai vaikka ajan valokuvaukseen Iinalle voit varata hänen eloisan Instagram-tilinsä kautta 🧡 *) Valokuvaus saatu näkyvyyttä vastaan 

 


 

Testissä Ailefon luonnonmukaiset sekä myrkyttömät muovailuvahat

Kaikenlainen käsillä tekeminen, kuten askartelu, muovailu tai vaikka legoilla rakentaminen kehittävät lapsen luovuutta, hienomotoriikkaa sekä käden ja silmän yhteistyötä.

Itse tekeminen, kokeileminen ja konkreettisen lopputuloksen näkeminen tarjoavat lapselle onnistumisen kokemuksia ja tukevat tätä kautta myös lapsen myönteisen minäkuvan ja itsetunnon kehitystä. Perheen kanssa yhdessä puuhastelu, vaikka muovailuvahoja pyöritellen irrottaa ajatukset arjen kiireistä ja auttaa pysähtymään hetkeen ja ohjaa ajatuksia siihen mikä on oikeasti tärkeää.

Itse tekeminen, kokeileminen ja konkreettisen lopputuloksen näkeminen tarjoavat lapselle onnistumisen kokemuksia

ailefo, luonnonmukainen muovailuvaha, myrkytön muovailuvaha
ailefo, luonnonmukainen muovailuvaha, myrkytön muovailuvaha
ailefo, luonnonmukainen muovailuvaha, myrkytön muovailuvaha

Meidän perheessä on aina ollut mahdollisuus askarteluun ja luovuuteen. Usein rapatessa on roiskunut hieman enemmänkin, mutta sotkut kertokoon hyvistä leikeistä, hauskoista hetkistä ja lentävästä luovuudesta.

Olin iloinen, kun saimme testiin Kiddexiltä Ailefon luonnonmukaisia muovailuvahoja, sillä entiset vahamme olivat päässeet jo aika ikävään kuntoon. Halusin myös itse kokea, miltä Euroopan ainoat luonnonmukaisista raaka-aineista valmistetut, superpehmeiksi kehutut muovailuvahat tuntuisivat.

Pakkaus sisälsi 5 x 160g pakkaukset kasviväreillä värjättyjä, hajusteettomia ja ainesosiltaan elintarvikekäyttöön hyväksytyistä raaka-aineista valmistettuja muovailuvahoja. Tuotteiden turvallisuus ja myrkyttömyys tuntuvat erityisen mukavilta ominaisuuksilta etenkin kaikkia vieraanamme käyviä pienokaisia ajatellen, sillä tätä vahaa voi erehtyä vaikka maistelemaan!

Kaikkinensa ihana setti, joka tulee perheessämme kovaan käyttöön!

ailefo, luonnonmukainen muovailuvaha, myrkytön muovailuvaha
ailefo, luonnonmukainen muovailuvaha, myrkytön muovailuvaha
ailefo, luonnonmukainen muovailuvaha, myrkytön muovailuvaha

Muovailuvahojen lisäksi saimme käyttöömme somat pyökistä valmistetut muovailuvälineet sekä krokotiili leimasimen, jolla voi painaa pehmeään muovailuvahaan hauskoja kuvioita. Leimasimen silikoninen osa on irrotettavissa ja sen voi pestä tarvittaessa vaikka astianpesukoneessa.

Kaikkinensa ihana setti, joka tulee perheessämme kovaan käyttöön ja jollainen olisi mukava antaa lahjaksi vaikka kummilapsille tai ystävien pienokaisille.

Kuinka tärkeää lapsesi tuotteiden luonnonmukaisuus ja myrkyttömyys ovat sinulle? Entä olitko sinä kuullut Ailefon muovailuvahoista joskus ennen? 

terkuin,

Vilma

*) Tuotteet saatu blogin kautta

Pienet Halloween-kemut

Halloweenia vietetään lokakuun viimeinen päivä – eli tänä vuonna tuo juhla sattui juuri keskelle viikkoa.

Lapsille päivä voi olla kuitenkin koska vain, mielikuvitus hoitaa kyllä loput.

Me etkoiltiin halloweenin kanssa, kun kutsuttiin pojalle viikonlopuksi yökylävieras ja järkättiin pöytään pientä halloween-teemaista purtavaa. “Ohjelmaksi” olin suunnitellut kasvomaalausta, ulkona taskulamppujen kanssa seikkailua sekä “vessapaperiin” muumioitumista. Jälkimmäinen ohjelmanumero jäi kuitenkin toteuttamatta muiden touhujen täyttäessä illan.

Lapsille päivä voi olla kuitenkin koska vain, mielikuvitus hoitaa kyllä loput

pienet halloween-juhlat, halloween, halloween kemut, halloween tarjoilut
pienet halloween-juhlat, halloween, halloween kemut, halloween tarjoilut
halloween kemut, pienet halloween kemut, mokkapalat

Pöytään koversimme pienen kurpitsan tunnelmaa tuomaan. Pieni kynttilä sisään ja sen suu ja silmät leimusivat iltahämärässä mystisesti lepattaen. Kurpitsan “hattu” kannattaa jättää kuitenkin suosiolla sivummalle (toisin kuin postauksen kuvissa). Halusin itse väen vänkään kokeilla kestäisikö kurpitsan hattu pientä tuikkua, mutta ei, hattu alkoi mustua ja kärytä hetkessä. En voi suositella kokeilemaan kotona.

Herkuiksi katoin pojille pöytään mokkapaloja, popcorneja, vaahtokarkkeja, suolatikkuja sekä “mini-kurpitsoja” mandariineista. Ohjeen “mini-kurpitsoihin” bongasin Kinuskikissalta, enkä malttanut olla kokeilematta niiden valmistusta. Silmät mandariineille tehtiin suklaasulasta ja “päälaelle” tökättiin herneenversoja sekä suolatikku. “Mini-kurpitsoista” tuli ihan hauskoja ja ne olivat simppeleitä valmistaa. Mikä parasta, nämä olivat myös vähän terveellisempi vaihtoehto kaikkien herkkujen rinnalle.

Vaahtokarkeille piirsimme elintarviketussilla silmiä sekä suita ja tökimme nuo hauskat “vaahtokarkki-haamut”  tikkuihin tarjolle. Elintarviketussimme alkoi kuitenkin vedellä viimeisiään kesän synttäreiden jäljiltä (jolloin valmistin Star Wars teemaisia vaahtokarkkeja) , joten haamujen piirtojäljestä emme saaneet enää niin tarkkaa.

Vaahtokarkeille piirsimme taas elintarviketussilla silmiä sekä suita ja tökimme nuo hauskat “vaahtokarkki-haamut” tikkuihin tarjolle

vaahtokarkki haamut, halloween herkut
pienet halloween-juhlat lapsille

Muuten koristelumme olivat melko simppelit. Olin ostanut viikon takaiselta Jyväskylän reissultamme Tigeristä joitain hauskoja kattaustarvikkeita sekä luuranko-viirin lastenhuoneeseen. Erityisesti mieleeni olivat nuo pimeässä hohtavat mukit, joihin katoin popcorneja sekä hauskat “karkkikidat”, joita ajattelimme hyödyntää vielä myöhemminkin.

Meillä vietettin Halloweenia siis jälleen kerran melko maltillisissa merkeissä. Ehkä vielä joskus järjestän oikein isot ja karmivat kekkerit suuremmallekin vierasmäärälle, mutta kuten viime vuonna, myös tänä vuonna tällaiset pienet kemut yhden kaverin kanssa tuntuivat parhaalta vaihtoehdolta.

Juhlitteko te Halloweenia? Mitä miltä sinä olet, voiko Halloweenia juhlia koska vain, kuten me olemme tavanneet tehdä?

 – Vilma 

ps. Viime vuonna tein Halloweeneille itse tehtyä limaa, ohjeen pääset kurkkaamaan tästä!