Pehmeän boho makramee viimeistelee sisustuksemme

*) postaus yhteistyössä Tmi Tuuliasaran kanssa

Illat pimenevät, kylmä ottaa luihin ja kotona on mukava viettää aikaa villasukat jalassa hipsien.

Nyt kun olen jarruttanut kotimoodiin, on erinomainen aika päivittää tätä blogisivustoa esitellen teille Tmi Tuuliasaralta tilaustyönä saapunutta makramea.

Sängyn ylle aseteltu työ on ikäänkuin puuttunut palanen viime keväänä aloittamastamme sisustusprojektista. Alkuperäisessä Studio Ilona Koposen sisustussuunnitelmassa sängyn ylle oli ajateltu taulua, mutta fiilisteltyäni kodin tunnelmaa halusin poiketa suunnitelmasta ja makramee tuntui mukavan pehmeältä vaihtoehdolta kiviseinäiseen asuntoomme.

Pian makramee-ajatuksen saatuani löysin myynnistä erään kauniin työn ja päätin ostaa sen. Harmikseni makramea ei koskaan saapunut, vaan sen sijaan vastaanotin erinäisiä meriselityksiä. Kaupat peruttiin ja sain rahani takaisin, mutta edelleen sängynpäätymme ammotti tyhjyyttään. Tuli miettiä, kuka olisi luotettava sekä taitava tekijä, joka osaisi solmia haaveilemani työn. Hetkeksi erehdyin luulemaan, että voisin tehdä makrameen itse. Onneksi alitajunnassani jyskyttäneet realiteetit muistuivat pian myös tietoiseen mieleeni ja jätin homman sikseen.

Tekijä löytyi lopulta lähempää kuin osasin ajatellakaan. Viime keväänä tein Instagram tililläni @byvilmaaa pienen yhteistyön Tmi Tuuliasaran kanssa, jossa solmeilin itse hänen DIY setistään kotiimme makramee amppelin. Yhteistyö sujui mutkattomasti ja Instagram tilin @tmituuliasara kuvissa esiintyneet makrameet saivat huokailemaan ihastuksesta. Viesti Tuuliasaralle, yhdessä ideointia, raamit työn koolle, langan sävyn valinta ja sitten sainkin alkaa odottelemaan työn valmistumista.

Kun työ oli lähes valmis Tuuliasara kysyi vielä muutamista yksityiskohdista, viimeisteli työn ja lähetti sen meille välittömästi. Työ oli hyvin pakattu, eikä kärsinyt postituksesta. Ennen seinälle asettamista pörhentelin hieman tupsuja ja oioin sormilla lankoja, mutta muuta ei vaadittu.

Tässä 60- luvulla valmistuneessa kerrostalokodissa makuuhuoneemme avautuukin isosti olohuoneeseen, jolloin makramee ilahduttaa niin makuuhuoneessa kuin olohuoneessakin aikaansa viettävää.

Makramee on tullut kotiin ♡

Mitäs pidät?

 

terkuin,

Vilma

 


 

 

Havaintoja äitiydestä

Kun laitoin hiljattain 10-vuotissyntymäpäiviään jännittäneen poikani nukkumaan, mieleeni tuli haikea ajatus siitä, kuinka en ole enää seuraavan kymmenen vuoden päästä peittelemässä häntä samoin.

Äitiys on ollut mieletön matka. Siinä missä me aikuiset kasvatamme lapsiamme, kasvattavat lapset huomaamattamme myös meitä.

Kymmenen vuotta sitten vaaleansininen vauvakupla vaihtui nopeasti pulkurätteihin ja mielenterveyttä koitelleisiin yövalvomisiin. Muistan katsoneeni ihaillen äitejä, jotka olivat saaneet kasvatettua lapsensa jo leikki-ikään ja onnistuneet huolehtimaan lapsen tarpeista vuosien ajan. Tiedostin työmaan ja ilman sitä läpileikkaavaa rakkautta lasta kohtaan olisi hanskat voinut heittää tiskiin monta kertaa. Mutta eipä ole käynyt mielessäkään ja näenkin äitiyteen selkeästi kuuluuvan suuremman voiman, joka herättää meissä sisällä nukkuvan leijonan taistelemaan ja jaksamaan lapsen vuoksi ja puolesta.

Äitiyden myötä olen oppinut sietämään suunnitelmien muutoksia ja pitämään puoliani, mutta myös toteamaan oman keskeneräisyyteni ja heikot kohtani. Niin kovasti kuin olisin halunnut olla täydellinen äiti, nyt kymmenen vuotta myöhemmin toivon olevani riittävän hyvä. En omaa lehmän hermoja, enkä aina muista pakata kouluun tarvittavia välineitä. Osaan kuitenkin pyytää anteeksi, sovitella ja yleensä muistan ne tärkeät hiihdot, uinnit, luistelut, lukujärjestyksen muutokset, palaverit, tyhjät maitotölkit askarteluihin…ect…


Asioita, jotka toivon lapseni kotoa oppivan on muiden ihmisten huomioon ottaminen, ystävällisyys ja tasapuolisuus ilman omista tarpeista ja toiveista luopumista. 
Minulle ei niinkään ole väliä millaisia arvosanoja lapseni saa opinnoistaan, mihin ammattiin hän valmistuu tai tuleeko hänestä varakas vai ei. Enemmin toivon hänelle syvää tunnetta siitä, että hän on riittävä ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on.

Toivon, että hän kokisi onnea elettävästä elämästä ja omaisi seikkailumieltä ottaa siitä kaikki ilo irti, mutta samalla toivon hänelle myös sisäistä tasapainoa sekä harkitsevaisuutta päätöksissään! Toki tuen häntä niin opinnoissa kuin haluan antaa avaimia elämään, mutten halua arvottaa häntä koskaan vain päälle liimattujen suoritusten kautta, kuten helposti itse itselleni olen tehnyt.

Seuraavat vuodet äitinä tulevat olemaan napanuoran venyttelyä ja henkistä valmistautumista teini-iän mukanaan tuomiin mahdollisiin tyrskyihin. Äitiyden lisäksi minulle on ollut tärkeää säilyttää oma naisellisuus ja tehdä asioita myös vain itseäni varten. Ehkä tämä helpottanee tulevien vuosien kasvua äitinä ja tietynlaista lapsesta ”irti päästämistä” , kun en ole rakentanut koko identiteettiäni lapseni varaan.

Mutta Mauno Koiviston sanoin, ”ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään olettaakaamme, että kaikki käy hyvin” . Tähän(kin) lauseeseen tukeutuen ja 10-vuotiaan KÄTY-synttäreitä siivoillen valmistaudun äitiyteen uudella kymmenluvulla.

Teen parhaani. Vähemmän ei ole vaihtoehto.

Mitä äitiys on opettanut sinulle? Ja mitä eväitä sinä toivot lapsesi kotoa saavan?

Vilma

Ps. Postauksen upeat kuvat Joensuun Laulurinteeltä on ottanut valokuvaaja @rajatonmaailma. Lisää hänen upeita otoksiaan tai vaikka ajan valokuvaukseen Iinalle voit varata hänen eloisan Instagram-tilinsä kautta 🧡 *) Valokuvaus saatu näkyvyyttä vastaan 

 


 

Blogisynttärit ja maukas aamiainen Mortonissa

By Vilma blogi täytti hiljattain 4-vuotta.

Ja vaikka itse blogin meiningit ovat viime aikoina olleet aikaisempia vuosia rauhallisemmat, ei synttäripäivää noin vain ohiteta. Onhan synttärit aina omanlaisensa merkkipaalu ja antaa erityisen syyn vähän tuulettaa!

Kaikki alkoi Blogspotista, muuttui tavoitteellisemmaksi blogiyhteisö So-Upissa ja nyt  vuoden vaihteessa blogiyhteisön lopettaessa oli myös by Vilma blogin jatko vaakalaudalla. Muutaman ylimääräisen mutkan kautta päädyin ostamaan sivustolleni täysin oman osoitteen. Harjoittelin luomaan sivut ja joululoman -19 istuin nenä kiinni ruudussa alkeellista koodausta treenaten.

Nyt www.byvilma.fi sivut säilövät vanhat postaukseni ja täällä voin jatkaa blogini tarinaa omiin aikatauluihini ja elämäntilanteeseeni sopivasti. Blogi täydentää mielestäni kivasti myös muita somekanaviani, joista Instagram on tänä päivänä ehdoton ykkönen. Instagramissa nimimerkin @byvilmaaa takaa löydät päivittäiset meininkimme niin stoorin kuin feedinkin puolelta.

Bloggaus on ollut kaikkinensa melko poikkeuksellinen, mutta tosi kiva harrastus. Blogin ja somen kautta kautta olen päässyt kokemaan sekä näkemään paljon , mutta ennen kaikkea tutustumaan uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin. On ollut ihana huomata, miten bloggaus/somettaminen voi olla paljon muutakin kuin omalla päätteellä istumista. Parhaimmillaan se on mielestäni vastavuoroista inspiroitumista ja inspiroimista.


Itse inspiroiduin viimeksi yhdessä muiden vaikuttajien kanssa Jyväskylän satamassa, kesäkahvila Mortonin ylellistä aamiaista syöden *) . Karjalanpiirakoita Liperistä, vihersmoothieta, chia-kookosvanukasta, rapsakoita pannukakkuja vadelma-salmiakkihillolla, jugurttitäytteellä sekä vaniljajäätelöllä. Kaveriksi iso kauramaitoon tehty latte. Bonuksena aurinko, lämpö, uuteen päivään heräilevä Jyväskylä, satama, kaunis esillepano ja hyvä seura.

Leikin aamiaisella istuessani ajatuksella juhlistavani samalla myös blogisynttäreitäni, vaikka toimisipa tämä ihana kattaus loistavasti aivan tavallisen arkipäivän piristeenä kuin lomalaisen päivän aloituksena.

Mutta olisipa mielenkiintoista tietää, mikä inspiroi sinua? 

Ja kuinka olet blogiini alunperin löytänyt? 

Aurinkoa kesäpäiviisi toivoo,

Vilma

*) aamiainen saatu